Aloitetaan tarinamme suuresti arvostamamme ja esimerkillisen pätevän suomalaisen liikemiehen ja ennen kaikkea johtajan, Risto Siilasmaan sanoilla teoksestaan "Paranoidi optimisti":
"Vuonna 2008 harva olisi ennustanut Nokian ajautuvan kriisiin. Mietin kuitenkin usein, että liike-elämässä me kaikki ajamme autolla, jonka tuulilasi on iso taustapeili. Peilissä on pieni aukko, josta voi kurkistella eteenpäin, mutta yleensä kaikki ovat niin keskittyneitä menneeseen, ettei tulevaisuutta ennakoivien tietojen etsimiseen ole juurikaan valmiuksia tai mielenkiintoa. Tyydymme epäsuoraan informaatioon, jota saadaan ekstrapoloimalla takautuvasta mittaustiedosta. Kun isosta talouspeilistä näkyy pelkkää hyvää, miten voi edes aavistaa, että yrityksen kilpailukyky on todellisuudessa rapautunut pahoin jo vuosien ajan?
Yksikään järkevä ihminen ei ajaisi tällaisella autolla metriäkään. Suuriakin yrityksiä sen sijaan johdetaan juuri näin."
Hyvä lukija, juuri alkaneella 2020-luvulla suomalaisessa datan hyödyntämisen ja sen johtamisen keskustelu- ja mielipideilmastossa vallitsee ongelma: äänensä saavat usein kuuluviin ne, joilla ei ole ikinä ollut, eikä kenties tule ikinä olemaankaan ensi käden kosketusta dataan ja sen johtamiseen. Liian moni taho tai yritys mainostaa olevansa “dataohjautuva” tai “johtavansa tiedolla” vaikka pelaa todellisuudessa täysin vajaalla pakalla ja vailla määränpäätä.
Havaitsemamme (ja teidän lukijoiden vahvistamat) kaksi suurinta ongelmaa ovat seuraavat:
Data nähdään ensisijaisesti IT- tai järjestelmäasiana ja siihen liittyvät kysymykset ja ajattelu ulkoistetaan ATK-asioista vastaavalle johtajalle sekä edelleen hänen yksikölleen (tavallisesti siis CIO ja yrityksen IT-osasto)
Data ja sen "kehittäminen" nähdään pääsääntöisesti vain datan mahdollistamien *lopputuotteiden* kautta eli esimerkiksi erilaisten dashboard-tilannekuvanäkymien sekä vaikkapa pistemäisten tekoälyratkaisuiden kautta
Moneen organisaatioon on päässyt vuosien saatossa pesiytymään ilmiö nimeltä "todella tehoton, pirstaloitunut ja ennen kaikkea helvetin kallis datan toimitusketju".
Tämän seurauksena on moneen organisaatioon päässyt vuosien saatossa pesiytymään ilmiö nimeltä "todella tehoton, pirstaloitunut ja ennen kaikkea helvetin kallis datan toimitusketju". Jos tarkkoja ollaan, jokaisen, liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisten käsitteiden taakse rakentuu "data-domainkohtainen" datatoimitusketju. Universaalimmat käsitteet liiketoimintaympäristöstä riippumatta lienevät "asiakas" sekä "tuote/palvelu". Tuo toimitusketju on valitettavasti monessa paikassa tehoton, eikä sitä osata oikeaoppisesti johtaa.
Miksi näin sitten on? Mitään yksiselitteistä vastausta tähän tuskin on, mutta tulemme tästä eteenpäin pureutumaan vallitsevaan tilanteeseen seuraavan viitekehyksen kautta. Datan kohtalon hetket syntymästä, välivaiheiden kautta hyödyntämishetkeen tulee nähdä ja ymmärtää seuraavien kokonaisuuksien kautta:
johtaminen ja viestintä
organisoituminen ja roolit
yrityskulttuuri
teknologia
“What we've got here is failure to communicate. Some men, you just can't reach. So you get what we had here last week -- which is the way he wants it. Well, he gets it. And I don't like it anymore than you men.”
- Prison warden in movie Cool Hand Luke
Tehottomien datatoimitusketjujen ongelmat saavat juurensa näiden kokonaisuuksien risteyskohdissa: kaikki vaikuttaa kaikkeen. Uskomme, että ydinongelma on suurelta osin johtamisessa, viestinnässä ja ymmärretyksi tulemisessa. Myös vanhentunut ajattelu yrityksen toiminnan organisoimisessa kaipaa tuuletusta. Ummehtuneessa ja konservatiivisessa yrityskulttuurissa pesii myös arvaamattomia ongelmia. Liika teknologiavetoisuus ja liiketoimintajohdon siunaama ajattelun ulkoistaminen ATK-osastolle monissa, liiketoiminnan kehittämisen kannalta keskeisissä asioissa kruunaa potin: “Ostappa CIO meille uusi järjestelmä. Palataan asiaan kun se on valmis. Moi”. Soppa on valmis. Eiköhän aleta lusikoimaan!
Kiitos viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneen globaalin digitsunamin, pilvitransformaation, yritysten tekninen infrastruktuuri on vihdoin sitä, mitä sen on aina haluttukin olevan: tarpeen mukaan skaalautuvaa ja nopeat, uudet liiketoimintakokeilut mahdollistavaa.
Yhtenä ratkaisun avaimena toimii jälleen kerran “sama asia, jolla se on tullutkin”: teknologia ja sen kehittyminen. Kiitos viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneen globaalin digitsunamin, pilvitransformaation, yritysten tekninen infrastruktuuri on vihdoin sitä, mitä sen on aina haluttukin olevan: skaalautuvaa ja nopeat liiketoimintakokeilut mahdollistavaa. Teknologia mahdollistaa myös täysin uuden ajattelun ja johtamisen datan suhteen: datan toimitusketjun johtamisen. Pilvipohjainen teknologinen infrastruktuuri on keskeinen kyvykkyys ja mahdollistaja, joka vapauttaa meidät 1980-lukulaisesta ajattelusta: jako operatiiviseen ja analyyttiseen dataan on turhaa ja siitä on luovuttava. Teknologia ei yksin kuitenkaan riitä. Lisäksi tarvitaan määrätietoista johtamista, fiksuja rooleja sekä onnistumiseen kannustava yrityskulttuuri. On tullut aika siirtyä 2020-luvulle, joka on viimein datan toimitusketjun johtamisen vuosikymmen.
1980-lukulainen jako operatiiviseen ja analyyttiseen dataan on turhaa ja siitä on luovuttava. Se johtaa datan toimitusketjun rämettymiseen.
Jokainen Googlea käyttävä voi todeta helposti, että datan toimitusketju (eng. “data supply chain”) on maailmalla jo hyvin tunnettu viitekehys, metafora tai aasinsilta datan johtamisen ymmärryttämiseen ja oivalluttamiseen. Tämän lisäksi asiaa käsittelee kirjallisuudessa moni englanninkielinen teos. Onkin siis hieman merkillistä, ettei tähän päivään asti kukaan ole vielä tuonut tätä ajattelua Suomeen. Koemme sen nyt meidän velvollisuudeksemme. Ymmärtämättömyys datasta ja sen johtamisen (tai johtamattomuuden) merkityksestä vaivaa montaa organisaatiota. Juurisyiden esille nostamisen lisäksi haluamme tarjota ratkaisuja: helposti ymmärrettävää viitekehystä, jota vasten jokainen organisaatio voi tarkastella nykytilaansa ja ennen kaikkea suunnitella tavoitetilaa, johon se haluaa digitalisaation ja sen myötä datan johtamisessa päästä.
Tulemme seuraavassa blogipostauksessa avaamaan datan toimitusketjun viitekehyksen visualisointien kera. Olemme sen teille velkaa. Tätä seuraavat taas uudet, datatroposfääriä ravisuttavat kirjoitukset. Kevään aikana tulemme tarjoamaan myös aiheeseen liittyviä podcast-lähetyksiä vieraiden kera. Lopulta koko homma paketoidaan tämän vuoden aikana koviin kansiin kirjaksi. Jos muuten tiedätte hyviä kustantajia, laittakaa ilmiantoja ;)
Tervetuloa mukaan!
-Tommi Vihervaara, Datapääoma
Ps. Menikö tunteisiin? Herättikö ajatuksia? Jaa ne meidän kanssa LinkedIn-sivullamme: https://www.linkedin.com/company/datapaaoma/
P.P.s. Verkostoidutaan: https://www.linkedin.com/in/tommivihervaara/
Tämä on hieno ja tärkeä avaus suomalaisten organisaatioiden herättelemiseksi. Tietotuotannon toimitusketju-ajattelu lanseerattiin terminä maailmalla jo 90-luvulla MIT:in tutkimusohjelmissa. 2000-luvun alussa siitä versoi mainitsemanne Chief Data Officer-trendi ja Data as an Asset-näkökulma. Mielenkiintoista on kuitenkin, että koko tuotantotalouden toimitusketju ajatus perustuu monelta osin - tiedon tuottamisen parhaisiin käytäntöihin ajalta ennen teollista vallankumousta! Laatujohtamisen ja toimitusketjuajattelun pioneeri Demingin mainitaan usein kehittäneen näitä toimintamalleja Japanissa, mutta harvemmin muistetaan mainita että siellä tehtävä kehittäminen perustui osin esimerkiksi väestönlaskennan tietotuotannon historiallisiin oppeihin. Moni asia maailmassa linkittyy kuitenkin antiikista asti todennettaviin teemoihin - valta ja varallisuus. Väestönlaskenta veronmaksulaskentoineen on ollut jo vuosituhansia yksi tärkeimpiä tietotuotteita. Näitä oppeja on vasta viime vuosisatoina käytetty fyysisten massatuotteiden tekemiseen. Toisaalta tätä tiedon toimitusketjuajattelua on tuotu Suomeen aiemminkin, mutta hajanaisesti ja varmasti suurelle joukolle…