Ota tilalle datatoimitusketjun johtamisen pelikirja sekä aivan uudenlaiset roolileikit.
Nyt kun olemme saaneet Suomeen taas oikein vanhan ajan talven sekä pakkaset, on syytä miettiä myös varustusta tarkemmin. Kiitos koronaviruspandemian, tarve matkustella kotoa töihin ja takaisin on monella nyt vähentynyt, mutta jos kotoa on pakko antautua ulos, kannattanee ainakin mieheksi itsensä tuntevilla jalkaan laittaa vanhat kunnon pitkät kalsarit. Niiden tuoma hyöty kylmässä, jopa jäätävässä ilmanalassa on kiistaton, mutta toisaalta väärässä paikassa ja väärään aikaan ne voivat aiheuttaa ns. “tunnelman latistumista”. Tarkoitan siis, aivan samanlaista tunnereaktiota kuin mikä sattumanvaraisessa yrityksessä sattumanvaraiselle liiketoimintajohtajalle syntyy, kun hänen kuullen lausutaan ääneen sana “governance” tai “hallintomalli”.
“Data Governance” on terminä yhtä takuuvarma innostuksen tappaja ja tunnelman latistaja kuin mikä tahansa muukin liiketoiminnan regulaatiovelvoite tai ulkoinen pakkokeino “tehdä asioita vaikeasti tai vähintäänkin vaikeasti ymmärrettävästi”.
Data Governance on tylsää. Ei siitä pääse mihinkään. Se on terminä ja tavoiteltavana asiana yhtä takuuvarma innostuksen tappaja ja tunnelman latistaja kuin mikä tahansa muukin liiketoiminnan regulaatiovelvoite tai ulkoinen pakkokeino “tehdä asioita vaikeasti tai vähintäänkin vaikeasti ymmärrettävästi”. “Enkö nyt voisi tehdä vain näin?”, “Miksi tämä asia pitää tehdä näin vaikeasti?” Vastaus: “Siksi koska <hallintomallimme> / <governancemodelimme> / <mikä lie hallintohimmelimme> vaatii niin”. Onko tuttua? Kaikenlaisten hallintohimmelien tai niiden puuttumisen taakse piiloutuminen ja niillä päätösten perustelu taitaa olla valitettavasti monessa organisaatiossa arkipäivää. Sama kaiketi koskee myös datan omistajuuteen, sen laadun varmistamiseen ja vastuuttamiseen liittyviä perusteluja. “Kuka omistaa myyntidatan?” “Pertsa”. “Tietääkö Pertsa tästä itse?” “No ei vielä mutta kyllä hänelle sitten varmaan joku sitten joskus kertoo”. Onko tuttua? Vaan ei sen tarvitse olla niin!
Apuun, ymmärrettävän viestinnän takuuksi saapuu taas, kuinkas muutenkaan datatoimitusketjun johtaminen sekä “data tuotteena”-ajattelu. Nyt meillä on vihdoin käsillä viitekehys ja ajattelumalli, jonka perusteella tärkeiden, liiketoimintaprosessien ja niiden tuottaman datan laadunhallintaan liittyvät asiat voidaan perustella ja ennen kaikkea viestiä ymmärrettävästi! Liian hyvää ollakseen totta? Noh, toivottavasti! Aloitetaan.
Datatoimitusketjun johtamisen vaiheet sekä vaaditut roolit ja niiden vastuut
On syytä vielä ihan erikseen mainita, että emme tietenkään ole sitä mieltä, etteikö datan omistajuuteen ja siihen liittyviin rooleihin ja vastuisiin tarvitsisi “jonkinlaista mallia”. Se on päivänselvää, että tarvitaan. Haastamme nyt kuitenkin sen, mikä menee monessa organisaatiossa pieleen eli ko. tavoitetilaan pääsemisen johtamisen sekä siihen liittyvän viestinnän. Ei todellakaan ole samantekevää puhuuko “puhuva pää” “governancesta” vai kenties ymmärrettävästi, liiketoiminnan ydinkäsitteistön sulosointuja harmonisesti viljellen esim. nyt vaikkapa “pelikirjasta”.
Kerrataan nyt heti alkuun datatoimitusketjun ja sen johtamisen keskeisimmät vaiheet ja esitellään sen jälkeen uutena asiana siihen liittyvät keskeisimmät roolit ja niiden vastuut. Datatoimitusketjun johtaminen vaatii tuekseen aivan keskeisesti “data-as-a-product”-mallin eli data on nähtävä tuotteena. Sillä kun data nähdään tuotteena, on myös melkoisen paljon helpompaa oivalluttaa siihen liittyvät keskeiset roolit sekä niiden vastuut (“governance-höttö” done right!). (Data-)Tuotepäällikkö? (Datatuotteen) Asiakas? Kuulostaako tutulta? No nyt kellojen pitääkin soida! Miltei jokaisen firman keskiössä ovat sen tarjoamat tuotteet tai palvelut ja niitä hyödyntävät, maksavat asiakkaat. Miksi ihmeessä emme hyödyntäisi tätä samaa ajattelumallia myös dataan ja sen johtamiseen?
"Miten organisaationi muuttuu dataohjautuvaksi” - kysymykseen tuleekin vastata organisaation sisäpuolelta - ei ulkopuolelta. Tarvitaan ihminen, johtaja, joka näyttää suuntaa ja oivalluttaa ympärillä olevat ja lumoaa heidät vakuuttavuudellaan sekä viestintänsä ymmärrettävyydellä ja sanoman selkeydellä. Hän tekee kaiken tämän ennen kaikkea johtamalla edestä ja esimerkin näyttämisellä. Tämä hahmo on nimeltään Chief Data Officer"
Chief Data Officer (CDO)
Kun organisaation johtoryhmä tai sen hallitus päättää tehdä organisaatiosta “dataohjautuvan”, paras keino päästä edes liikkeelle on palkata organisaatioon joku, jonka vastuulle ko. asian edistäminen edes paperilla kuuluu. Suomeenkin on jo rantautunut “Chief Data Officerin” rooli. Tässä vaiheessa kaikkein kirkasotsaisimmat idealistit siellä taas ihmettelevät, että “no miksi nyt taas uusi rooli?” Noh, siksi, että useimpien helppoheikkien “mitä pitää tehdä” - powerpointkalvojen johtoryhmähyväksynnän jälkeen seuraa monessa paikassa mielenkiintoinen hetki: enää pitäisi tehdä konkreettisesti jotain. “Joku tekee” ei tässä valitettavasti riitä. Tästä huolimatta moni organisaatio jättää tämän tärkeän asian tuuliajolle ja vastuuttamatta. Tai mikä pahinta: ulkoistaa asian esim. IT-osastolle (ja perseelleen menee!).
Tarvitaan vastuunkantoa ja edestä johtamista. Useimmat konsultit kertovat kyllä maksua vastaan kovin usein “mitä pitää tehdä” mutta sitten kun pitääkin kertoa, että “miten” joku asia saadaan aikaiseksi, meneekin vaikeaksi. Juuri “miten organisaationi muuttuu dataohjautuvaksi” - kysymykseen tuleekin vastata organisaation sisä- ei ulkopuolelta. Tarvitaan ihminen, johtaja, joka näyttää suuntaa ja oivalluttaa ympärillä olevat ja lumoaa heidät vakuuttavuudellaan sekä viestintänsä ymmärrettävyydellä ja sanoman selkeydellä. Hän tekee kaiken tämän ennen kaikkea johtamalla edestä ja esimerkin näyttämisellä. Tämä hahmo on nimeltään Chief Data Officer (CDO) tai vaihtoehtoisesti sen vähintään pienempipalkkaisempi versio “Head of Data”.
Chief Data Officerin vastuut ovat kiteytettynä seuraavat:
datapelikirjan ja datastrategian laadinta yhteistyössä liiketoimintajohdon kanssa sekä tämän pelikirjan noudattamisen valvonta ja raportointi yrityksen johtoryhmälle tai vähintäänkin johtoryhmän jäsenelle
päättää, mitkä ovat oman organisaationsa datatuotteet ja mitkä eivät. Toisin sanoen hänen vastuullaan voidaan katsoa olevan myös datan palvelumuotoilu ja liiketoiminnan ydinkäsitteistön johtaminen
CDO:n vastuulla on organisaation kaikkien datatoimitusketjujen johtaminen kustannustehokkaasti: datatoimitusketjujen johtamisen kannalta oleellisten roolien kuvaaminen, vastuuttaminen sekä yleinen organisoituminen datatoimitusketjujen ympärille
Toimia eräänlaisena “datakulttuuriministerinä” eli luoda ja edesauttaa dataohjautuvan kulttuurin syntymistä ja evoluutiota kohti parempaa: ennen kaikkea siis ymmärrettävä viestintä!
Jos viimeisin kohta kuulosti liian pörröiseltä, voit ajatella CDO:n olevan juurikin se henkilö, joka takoo kaikille organisaation jäsenille päähän vähintään seuraavat asiat:
data ei ole IT-asia, eikä siten ole IT-osaston asia hoitaa
Analytiikka tai tekoäly ei ole datan ainoa päämäärä vaan välineitä sen hyödyn ulosmittaamiseen (ei ole kuitenkaan samantekevää minkälaisen matkan ko. hyödynnettävä data ennen hyödyntämishetkeään on kulkenut)
“Kuka sitten vastaa liiketoiminnan prosesseista sekä niiden tehokkuudesta, toimivuudesta ja tuloksesta? Pääsääntöisesti näiden liiketoimintojen tai prosessien omistaja ja vastuuhenkilö: liiketoimintajohtaja. Voidaankin perustellusti kysyä: miksi ihmeessä saman tahon pitäisi jotenkin luikerrella vastuustaan oman prosessinsa tuottaman datan suhteen?”
Liiketoimintajohtaja / prosessinomistaja
Tässä kohtaa huomataan viimeistään ydinviestimme opetus: data ei ole IT-asia. Näin ollen voimme jättää teknologian ja siihen liittyvän viisastelun toistaiseksi taka-alalle. Palaamme sen rooliin myöhemmin blogissa ja podcastissa. Tässä vaiheessa riittää, kun muistaa, että teknologia on mahdollistaja, ei itsetarkoitus. Tätä ajatusta vasten onkin jo helpompi ajatella myös datan toista kohtalon hetkeä, luonnin hetkeä. Sehän ei välttämättä edes synny missään “järjestelmässä x” vaan kyse on lopulta organisaation toiminnan prosesseista (ydinliiketoiminta- ja tukiprosessit) sekä niiden synnyttämästä, mahdollisesti digitaalisesta jalanjäljestä, datasta.
Kuka sitten vastaa liiketoiminnan prosesseista sekä niiden tehokkuudesta, toimivuudesta ja tuloksesta? Pääsääntöisesti näiden liiketoimintojen tai prosessien omistaja ja vastuuhenkilö: liiketoimintajohtaja. Voidaankin perustellusti kysyä: miksi ihmeessä saman tahon pitäisi jotenkin luikerrella vastuustaan oman prosessinsa tuottaman datan suhteen? Ei pidäkään, vaan prosessin omistaja on mitä luontevin taho, jonka vastuulla on tuon prosessin datan tuottaminen ja ennen kaikkea vastaaminen sen laadusta. Monessa organisaatiossa tässä kohtaa mennään hieman vipuun ja kun keskustelu siirtyy “euroista ja bisneksestä” (“muistakaa bisnes”) sen mahdollistajiin eli esim. teknologiaan ja dataan, tapahtuukin henkinen heitteillejättö, ajatusten ulkoistaminen. Kenelle ne ajatukset sitten ulkoistetaan? Tyypillisesti IT-asioista (datan kun oletetaan olevan “IT-asia” mitä se ei tietenkään ole) vastaavan johtajan ja hänen organisaationsa kontolle. “Kerro CIO meille sitten kun on valmista!”. Ei näin. Ei todellakaan näin. Jos liiketoimintajohtaja ei halua ymmärtää, mistä datassa on oikeasti kyse, kannattaa hänen “tulla pois sieltä, siellä on peli käynnissä”. Vaihtoehtoisesti, mikäli hän todella haluaa ymmärtää ja oppia miten 2020-luvulla toimitaan ja hallitaan tärkeintä aineetonta pääomaa, on CDO (Chief Data Officer) hänen ensimmäinen kontaktinsa sekä tuki ja turva ja suunnannäyttäjä eteenpäin. Tätä kautta homma lähtee liikkeelle!
“Moni yritys on “data tuotteena” - ajattelussaan jo pitkällä ja todella monet organisaatiot ovat täyttä vauhtia etenemässä kohti tätä. Kysymys kuuluukin: missä sinun organisaatiosi menee asian suhteen? Ei kai vaan vielä niin, että homma on IT-osastolla hoidossa?”
Datatuotteen omistaja / datatuotepäällikkö
Autoja valmistavalla yrityksellä on hyvin todennäköisesti tuotepäällikkö tai itse asiassa monta tuotepäällikköä, jotka vastaavat oman tuotteensa toimitusketjujen tehokkuudesta sekä laadunvalvonnasta ja niin edelleen. Tämän lisäksi pakastevihanneksia, älypuhelimia, kylpyhuonemoduuleja, lapioita tai vaikkapa jäätelöä valmistavassa yrityksessä on isolla todennäköisyydellä myös samankaltainen roolitus. Herääkin kysymys: miksei dataakin voisi nähdä 2020-luvun tärkeimpänä tuotteena tai palveluna, jolla olisikin selkeästi vastuutetut tuotepäälliköt? Ei syytä huoleen, moni firma on tässä ajattelussa jo tänään ja moni on jo täyttä vauhtia matkalla kohti tätä. Hienoja esimerkkitapauksia putkahtelee esiin päivä päivältä. Viimeisin lienee kaiketi vakuutuskonserni If, jonka “data-as-product”-ajattelua avasi hiljattain Jaakko Mikkonen loistavassa blogikirjoituksessaan “The Rise of Data Products and Their Owners”. Kysymys kuuluukin: missä sinun organisaatiosi menee tämän ajattelutavan suhteen? Ei kai vaan vielä IT-osastolle alistettuna?
Palaamme myöhemmin tarkemmin rooleihin ja niiden oikeaoppiseen saappaiden täyttämiseen mutta tässä vaiheessa tärkeintä datatuotepäällikön vastuista on todeta seuraavat:
vastaa (data-)tuotekehityksestä sekä sen toimitusketjujen optimaalisesta ja tehokkaasta toiminnasta (“tuotannosta”)
valvoo datatuotteen laatua (HUOM! Ei vastaa, vaan valvoo. Liiketoiminta ja sen johtaja vastaa itse tuottamansa datan laadusta)
vastaa (data-)tuotteidensa asiakassuhteista ja viestinnästä esim. Jos tuotteen saatavuudessa tai laadussa havaitaan ongelmia, ne on viipymättä viestittävä sekä (data-)tuotteen asiakkaille sekä tietenkin datatoimitusketjun yläjuoksulle, liiketoimintaan ja sen johtajalle
“Datatuotteiden asiakkaita on kaikkialla oman organisaatiosi sisällä, sen ulkorajoilla, sen liiketoimintaympäristössä ja sen välittömässä läheisyydessä tai itse asiassa parhaimmillaan jossain aivan muualla, jossain missä et ikinä edes kuvitellut heidän olevan.”
Datatuotteen asiakas
Aivan ensimmäiseksi on todella keskeistä ymmärtää, että datatuotteen asiakas ei (välttämättä) ole yhtä kuin “yrityksen x asiakas”. Tai tottakai näinkin voi olla ja itse asiassa olisikin hyvä usein olla mutta on tärkeää ymmärtää, että datatuotteen ja datatuotteiden asiakkaita on kaikkialla oman organisaatiosi sisällä, sen ulkorajoilla, sen liiketoimintaympäristössä ja sen välittömässä läheisyydessä tai itse asiassa parhaimmillaan jossain aivan muualla, jossain missä et ikinä edes kuvitellut heidän olevan! Juuri täällä siintävätkin ne toiveet “uudesta liiketoiminnasta”, jota oman organisaatiosi tärkein aineeton pääoma voi jonain päivänä mahdollistaa!
Kuten jo edellä todettua, palaamme näihin datatoimitusketjun johtamisen kannalta keskeisiin rooleihin ja vastuisiin tarkemmin myöhemmin. Tässä vaiheessa riittää tietää, että yksi ja sama ihminen voi toimia useassa roolissa samaan aikaan ja datatuotteiden asiakashattua pitelevät päässään mm. seuraavat:
yrityksen loppuasiakas
yrityksen toimittaja
joku muu yrityksen toimintaympäristön / “ekosysteemin” osapuoli
data engineer (voi olla myös datatuotteen kehittäjä)
data scientist (voi olla myös datatuotteen kehittäjä)
business controller (voi olla myös datatuotteen kehittäjä)
yrityksen toimitusjohtaja
yrityksen liiketoimintajohtaja
yrityksen talousjohtaja
yrityksen johtaja x
yrityksen asiantuntija
kaikki yrityksen työntekijät
joku muu? → uusi liiketoiminta?
Mind-blown? Kyllä, ja sen takia me rakastamme puhua tästä. Lisää myöhemmin!
Business controller? Data scientist? Data engineer? Mites ne tutut ja turvalliset?
Kuten jo edellä huomattiin, aika moni “perinteisistä ammattinimikkeistä” löytyy ainakin vähintään datatoimitusketjun asiakaspäästä, ja hyvä niin. Monella on myös keskeinen rooli datatuotteiden valmistuksessa, tuotteistuksessa ja ennen kaikkea niiden toimitusketjun optimoinnissa. Datatoimitusketjujen tehokkuuden kannalta keskeistä onkin ymmärtää ja varmistaa, että kaikki edellä mainitut roolit tekisivät mielellään sitä mistä heille primääristi maksetaan. Eli data scientist keskittyisi arvon luontiin eikä datan puhdistamiseen tai muuhun arvoa tuottamattomaan työhön. Pahintahan mitä tässä voi tapahtua on laittaa kallispalkkaiset, datan hyödyntämisen erityisasiantuntijat tekemään työtä, joka on (kuluja lisäävän tekemisen ohella) liiketoiminnan itsensä vastuulla! Liiketoiminta ja sen johtajat vastaavat oman prosessinsa tuottaman datan laadusta. Piste. Tämä ei muuten tarkoita sitä, että johtajan pitäisi itse näpytellä riviäkään dataa mutta senhän varmaan ymmärsitkin. Jos itse prosessi tuottaa kuraa ja laadutonta dataa, sen jälkikorjaus- ja puhdistuskustannukset kasvavat eksponentiaalisesti, mitä pidemmälle datan toimitusketjussa mennään kohti toista kohtalon hetkeä, hyödyntämishetkeä. Miksi kukaan toimitusjohtaja hyväksyisi omassa yrityksessään tämänkaltaisen, todella tehottoman ja kalliin toiminnan omassa organisaatiossaan?
Noh, kiva juttu. Olen samaa mieltä Datapääoman kundien kanssa. Miten tästä liikkeelle ja eteenpäin?
Olen itse omassa päivätyössäni, rakentamisen systeemimuutosta kollegoiden kanssa tehdessäni pyrkinyt Firalla luomaan edellytyksiä myös fiksulle, ymmärrettävälle ja käytännönläheiselle datatoimitusketjun johtamiselle ja siitä viestimiselle. Tämä työ on nyt kestänyt vuoden ja ensimmäiset konkreettiset hyödyt ja tulokset onkin jo ulosmitattu. Tekemistä tosin piisaa vielä! Lopulta kyse on ennen kaikkea muutoksen tekemisestä ja muutosjohtamisesta. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä eikä se usein ole edes mukavaa, joskus se jopa tekee kipeää. Olen antanut itseni ymmärtää, että Markku ja Janne ovat tekemässä omissa organisaatioissaan samanlaista työtä dataohjautuvan kulttuurin edistämiseksi (data supply chain management). Jaakko (Mikkonen, If) näyttäisi blogikirjoituksensa perusteella tekevän rohkeasti samoin omassa organisaatiossaan (data-as-a-product). Toisin sanoen: eihän tämä ole kuin tekemistä tai sen aloittamista vaille valmista! Lähde rohkeasti mukaan! Soita vaikka minulle tai Markulle ja kysy vinkkejä. Meidät saa kiinni myös sosiaalisen median alustoilta ja kotisivuiltamme. Olethan siis yhteydessä vaikkapa Linkedinissä tai muissa digitaalisissa medioissa.
Laitetaan homma niin sanotusti ISOLLE!
Terkuin,
Tommi Vihervaara, Datapääoma